Moppeja moneen lähtöön

Moppi on monille tuttu siivousväline, mutta niitäkin löytyy valtavasti erilaisia. Tässä tarjoamme pienen katsauksen näihin siivousvälineisiin, joilla loihditaan lattiat puhtaiksi.

Wikipedia tietää kertoa, että moppiin kuuluu yleensä kolme osaa: varsi, levykehys tai lapa sekä lankaosa. Lähteen mukaan varsi on pituussäädettävä, mutta on myös paljon hyviä moppeja, joissa ei ole teleskooppivartta.

Lankamoppi on ehkä kaikkein perinteisin moppi suomalaisissa kodeissa ja se, mikä useimmille meistä tulee ensimmäisenä sanasta mieleen.

Lankamoppi on muodoltaan hyvin joustava ja sillä pääsee kapeisiinkin koloihin. Kaikkein edullisimpien lankamoppien päätä ei välttämättä voi irrottaa puhdistettavaksi, mikä lyhentää sen käyttöikää.

Hieman kehittyneempi versio lankamopista on silmukkamoppi, jossa langat ovat molemmista päistä kiinni varresta ja muodostavat silmukan, joka imee likaa ja nestettä langanpäitä paremmin.

Lankamopin käyttöä helpottaa huomattavasti ämpärin päälle kiinnitettävä siivilä, jota vasten lankamopista voi puristaa ylimääräisen veden pois.

Levymopissa kangas tai harjakset kiinnitetään varren päässä olevaan suorakaiteen muotoiseen levyyn. Kankaan saa hyvin irti puhdistuksen ajaksi ja siitäkin syystä levymoppeja käyttävät monet ammattilaiset, myös Ametro. Levymopin harjasosa tehdään usein mikrokuidusta, joka on kiinnostava materiaali.

Mikrokuitu valmistetaan nimensä mukaisesti hyvin pienistä kuiduista. Sillä voi pestä niin kuivana kuin märkänä. Kuivassa mikrokuidussa on pieni sähkölataus, jolloin se poimii hyvin pölyä ja karvoja. Kuiturakenne on erittäin imukykyinen. Pienet kuidut tekevät liinan pinnasta hyvin pehmeän, jolloin se ei kuivatessa jätä jälkiä pinnalle.

Mikrokuidun erinomaisten siivousominaisuuksien takia sen kanssa ei tarvitse käyttää runsaita määriä vahvoja pesuaineita. Ametrollakin käytetään viime blogikirjoituksessa mainittua puhdistettua vettä ja siivous sujuu näin erittäin ympäristöystävällisesti. Mikrokuituliinat ovat myös erittäin kestäviä eli pitkällä tähtäimellä myös taloudellinen vaihtoehto.

Sienimopissa varsi päätty nimensä mukaisesti sieneen. Sieniä voidaan valmistaa niin mikrokuidusta kuin selluloosasta. Sientä ei voi pestä niin kuin kangasta, mutta sen käyttöikä pitenee, kun sen kuivattaa käytön jälkeen ilmavasti ja silloin tällöin desinfioi esimerkiksi klooripitoisella aineella. Kun sieni on käyttöikänsä päässä, sen voi yleensä helposti vaihtaa uuteen.

Sieni on helppo rutistaa kuivaksi liiasta vedestä, jolloin lattian voi pestä juuri sopivan kostealla sienellä. Koska sienimoppi ei roiski tai valuta vettä, sillä on kätevää pestä tarvittaessa seiniä tai kattoja.

Höyrymopissa on hieman enemmän teknologiaa, koska siinä pesuvesi muutetaan höyryksi. Höyrymopeissa on täytettävä vesikanisteri ja vesihöyry kulkeutuu mopin päässä olevan tyynyn läpi pestävään lattiapintaan.

Höyrymopit ovat tavallisia moppeja kalliimpia, mutta niillä saa hyvin vaivattomasti erittäin puhdasta jälkeä. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei kuuma vesihöyry sovi kaikille lattiapinnoille.

Kuva: Vileda

Pyöritettävä moppi on kätevä ja hieman uudempi versio perinteisestä mopista. Mopin varsi päättyy pyöreään levyyn, johon kiinnitetään mikrokuidusta valmistetut harjakset.

Moppia on helppo liikuttaa ja irrottaa likaa sen 360 asteen pyörimiseen tarkoitetun liikkuvuuden ansiosta. Haittapuolena tässä moppityypissä on se, ettei se mahdu kovin kapeisiin rakoihin.

Harjamoppi näyttää hyvin paljon harjalta ja sopii lattioille, jotka likaantuvat paljon. Sillä on erityisen hyvä jynssätä pinttyneitä tahroja ja sen parina voi käyttää perinteistä moppia vähemmän tahraisen lattian pesuun.

Mopeilla siivotaan lattioita, joilla on luonnollisesti kaikenlaista likaa ja pölyä. Siksi mopin puhdistuksesta on huolehdittava pitkän käyttöiän takaamiseksi. Suomalaiskodeissa useimmat mopit on tehty puuvillasta tai mikrokuidusta, jotka kestävät 60 asteen pesua. Moppi kannattaa pestä yksinään tai pesupussissa.